Paneelikeskustelu Hämeenlinna kokous & kongressi

Yhteistyöllä menestykseen – Hämeenlinna kokous & kongressi

Paneelikeskustelu Matkailuseminaari 2023.
Matkailuseminaari 2023 järjestettiin maaliskuussa Verkatehtaalla
Myynnin toimenpiteitä vuonna 2023
Hämeenlinna kokous & kongressin ensimmäiset Myyntitreffit järjestettiin syyskuussa Ravintola Skogsterissa
Hämeenlinna kokous & kongressin ensimmäiset Myyntitreffit järjestettiin syyskuussa Ravintola Skogsterissa
Matkailuyrittäjillä tärkeä rooli toiminnassa
Vuoden toinen kumppanitapaaminen järjestettiin Vanajanlinnalla syyskuussa
Mitä suunnitteilla vuodelle 2024
  • Enemmän yhteistyötä
  • Enemmän pitkäjänteistä kehittämistä
  • Enemmän tunnettuutta
  • Enemmän sujuvaa ostettavuutta

Tämä blogin alkuperäinen julkaisu löytyy Hämeenlinna kokous & kongressin verkkosivuilta.
Jossa se on julkaistu 12/23. Kirjoittaja Karita Toivanen.

#myhappyhäme #vuokrajohtaja #asiakaskokemus #projektityö

Projektitiimi; Outi Kyöstilä (vasemmalla), Karita Toivanen ja Sanna Meronen-Vilenius

Julkisia hankintoja ja Kanta-Hämeen kuntien elinvoimaa kehittämässä

Joku ehkä muistaa, kun reilu vuosi sitten pohdin omaa osaamistani blogissani ”Mitä mä oikein osaan, vai osaanko mitään”, kun jälleen kerran hyppäsin työelämässä ”syvään päähän” ja uuteen projektiin, jonka aihealueesta en oikein entuudestaan tiennyt yhtään mitään. Hengissä kuitenkin taas selvittiin ja vieläpä oikein hyvin!

Projektiin minut sai lähtemään mukaan sanat Häme ja elinvoima. Lisäksi vahvana viitekehyksenä toimi julkiset hankinnat. Aihealue, joka oli itselleni reilu vuosi sitten aika vieras, mutta *tadaa* tänä päivänä pystyn aiheesta puhumaan ihan uskottavasti, jopa yleisön edessä 😉 Ei huono!

Ei tuosta aihealueesta kyllä mitään lempilasta itselleni edelleenkään tullut, mutta arvokasta kokemusta ja ymmärrystä sain sitäkin enemmän. Uskon kykeneväni arvioimaan hankintoihin liittyviä haasteita sekä päätöksiä niin Kanta-Hämeen kuntien kuin yrittäjien näkökulmasta entistä paremmin. Jatkossa minun on varmasti helpompi myös itse osallistua kilpailutuksiin, sekä olla järjestämässä niitä. Lisäksi sain arvokasta kokemusta projektijohtamisesta sekä muotoiluprosessin hyödyntämisestä aidossa kehittämisympäristössä.

Kestävää kasvua ja elinvoimaa julkisista hankinnoista

Syksyllä 2021 lähdin siis mukaan Kestävää kasvua ja elinvoimaa julkisista hankinnoista -kehittämisohjelmaan, joka oli MTK Hämeen ja Hämeen Yrittäjien yhteistyöhanke. Toimin MTK Hämeen puolelta kehittämisohjelman projektipäällikkönä ja tärkeimpänä tavoitteena minulle oli asetettu tuottaa tiedolla johtamisen työkalu tai mallinnus hankintojen suunnitteluun ja johtamiseen, joka tukisi samalla alueen (Kanta-Häme) elinvoiman kehittymistä. Vastaavaa työkalua ei oltu vielä aiemmin tehty.

Itselläni ei ollut julkisiin hankintoihin liittyvää asiaosaamista, mutta onnekseni projektiryhmässämme oli hankintojen huippuasiantuntija (ja muutenkin huipputyyppi!) Sanna Meronen-Vilenius Hämeen Yrittäjien puolelta. Meillä yhteistyö sujui mitä mainioimmin ja ehkä en olisi ilman Sannaa kyllä tässä pärjännytkään! Myöhemmässä vaiheessa saimme vielä vahvistuksena Outi Kyöstilän, joka auttoi erityisesti viestintäkokonaisuuden työstämisessä. (Pääkuvassa Outi Kyöstilä vasemmalla, minä ja Sanna Meronen-Vilenius).

Taas tuli todettua, että yhteistyössä on voimaa ja jos ei jotain itse osaa, niin aina voi saada ympärilleen huipputyyppejä, jotka osaavat. Täydensimme hienosti kaikki omilla osaamisalueillamme yhteistä tekemistä ja päämääriä. Lisäksi osaamista ostettiin niihin osa-alueisiin, jota ei meiltä löytynyt (mm. mallin visualisointi ja sparraus Vision Factory Oy).

Oma vahvuuteni oli ehdottomasti muotoilu- ja projektiosaaminen sekä aluetuntemus (Kanta-Hämeen kunnat) sekä erikoista kyllä se, ettei minulla ollut oikeastaan mitään ennakkokäsityksiä julkisiin hankintoihin liittyen – olin siis mallia työstettäessä täysin avoimin mielin!  Toki näin jälkiviisaana voisi todeta, että oma substanssiosaaminen voisi myös hieman helpottaa tai ainakin nopeuttaa omaa tekemistä, kun alun tiedonhankintaan ei tarvitsisi käyttää niin paljon aikaa 😀

Muotoiluprosessi tekemisen tukena

Heti alkuvaiheessa päädyimme hyödyntämään mallin työstämisessä muotoiluprosessia, joka alkaa aina ymmärtämisellä ja informaation keräämisellä sekä ongelman tarkentamisella ja kiteyttämisellä. Mitä asiaa ollaan ratkaisemassa. Tämän pohjalta päästiin ideointiin ja konkretisointiin, jonka tavoitteena oli löytää vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Viimeinen vaihe oli kehitettävän mallin konseptointi ja lanseeraus. Uskoin, että vain muotoiluprosessia hyödyntämällä voisimme luoda aidosti jotain uutta ja käyttäjälähtöistä. Konkretiaa.

Lähtökohtana kehittämistyössä oli ajatus siitä, että tilannetta, ongelmaa ja ratkaisua koskeva tieto lisääntyy ja ymmärrys syvenee vaiheittain muotoiluprosessin aikana; samalla kun ongelmaa ja ratkaisua koskevasta käsityksestä tulee vähitellen yhä konkreettisempi ja yksityiskohtaisempi. Myös tämän työkalun kehittämisessä asiat etenivät kuvatulla tavalla. Muotoiluprosessi auttoi uusien näkökulmien löytämisessä ja systemaattisessa etenemisessä kohti tavoitetta.  

Informaation kerääminen ja ymmärtäminen alkoi syksyllä 2021 tiedon hankinnalla ja asiaan perehtymisellä. Työryhmä tutustui aiheeseen ja tunnisti haasteet mm. dokumenttianalyysien, haastatteluiden, seminaariosallistumisten ja toimijatapaamisten avulla. Lisäksi toteutettiin ensimmäisten kuntapajojen yhteydessä kyselyt hankintapajoihin osallistuneille henkilöille. Tästä saatiin arvokasta tietoa ymmärrysvaiheen tueksi muun muassa nykytilan haasteista etenkin pienten kuntien hankintatoimissa.  
 
Talvella 2022 alkoi kiteytyä ajatus siitä, voisiko työpaketti kohdentua selkeästi viestintään ja sitä kautta hankintojen suunnitteluun ja johtamiseen sekä elinvoimavaikutusten kuvaamiseen. Kuntakäynnit ja haastattelut kiteyttivät selkeästi sen, että kunnilla on vielä paljon oppimista ja osaamisvajetta onnistuneiden hankintojen valmistelussa ja toteuttamisessa.  Myös hankintojen (tiedolla)johtamisessa koettiin olevan paljon kehittämisen varaa.  

Näihin – johtaminen, osaaminen, viestintä – päätimme myös työkalussa keskittyä. Työkalusta haluttiin tehdä hyvin käytännönläheinen ja todelliseen tarpeeseen kohdennettu. Ennen ideointi ja suunnitteluvaihetta kokosimme vielä yhteen opit ja haasteet, joiden pohjalta työkalua lähdettiin työstämään eteenpäin. Nämä listattu alla.  


Yleisiä huomioita hankintojen nykytilan haasteista – osaamisen näkökulmasta   

  • Kanta-Hämeessä toimivat kunnat ja kaupungit hyvin erityyppisiä ja -tasoisia hankkijoita
    (osaamisen taso ja resurssit vaihtelee suuresti) 
  • virheet hankinnoissa liittyvät usein siihen, ettei ole nähty vaivaa / ehditty riittävästi paneutua tulevaan hankintaan ja hankinnan valmisteluun (ennakointi!) 
  • henkilöstön vaihtuvuus haastaa (hankintojen onnistumisen kannalta ihmiset isossa roolissa)  
  • virheiden tekemisen pelko, osaamisen ja resurssien puute rajoittaa hankintojen kehittämistä ja uusien tapojen käyttöä 
  • kestävyys, vastuullisuus ja vihreä siirtymä tulisi ohjata hankintoja tulevaisuudessa vielä paljon nykyistä enemmän -> vaikea aihe, jonka osaamisen vahvistamiseen tulisi kiinnittää erityisen paljon huomiota -> yritysten kilpailukyky  
  • järjestelmä- ja laatuosaaminen   
  • hankintalainsäädäntö todella monimutkaista ja se muuttuu  
  • uusien mallien ja tekemisen tapojen puuttuminen  
  • päätöksentekijöiden ”haluttomuus” tai osaamisen puute nähdä asioita yrittäjän näkökulmasta  


Yleisiä huomioita hankintojen nykytilan haasteista – viestinnän näkökulmasta     

  • useissa kunnissa hankintaohjeet hyvin ”geneerisiä” ja osittain vanhentuneita 
  • ohjeistuksia ja tukea hankintojen tekemiseen kaivataan edelleen paljon lisää  
  • viestintä ennen hankintaprosessia koetaan erityisen tärkeäksi  
  • viestin monikanavaisuuteen ja kiinnostavuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota 
  • hankintaviestintää ei tehdä useinkaan ”ammattimaisesti” vaan oman työn ohella  
  • hankintoja tulisi sanoittaa ymmärrettävästi ja konkreettisesti, kirjataan mitä käytännössä tehdään!  
  • ohjeistuksia koetaan olevan määrällisesti liikaa -> niitä tulisi yhtenäistää ja korostaa enemmän työtä ohjaavia tavoitteita ja toimintaa ohjaavia mittareita (eri ohjelmissa yhtenäiset tavoitteet) 
  • viestintä tulevista hankinnoista koetaan hankalaksi ja se jää usein puutteelliseksi 
  • monilta kunnista puuttuu selkeät hankintakalenterit  
  • vuoropuhelua ja yhteiskehittämistä ”toisen osapuolen ymmärtämistä” kaivataan edelleen lisää -> yrittäjien ja kuntien vuoropuhelu (toimintakulttuurit hyvin erilaisia, yhteinen kieli puuttuu) 
  • poliittinen ilmapiiri tuntuu olevan nyt se, että tärkeintä on, ettei tehdä virheitä ->  
    ei tue kokeilemisen kulttuuria  

Yleisiä huomioita hankintojen nykytilan haasteista – (tiedolla)johtamisen näkökulmasta  

  • hankintojen suunnitelmallisuus tulisi olla usein pitkäjänteisempää ja perustua mitattuun / tutkittuun tietoon ja asetettuihin tavoitteisiin 
  • johtaminen! hankintatoimen ja hankintojen analysointia ei ole useinkaan tehty  
    (ei tarkkaa tietoa nykytilasta) -> tämän pohjalta voitaisiin luoda strategia, jota käytetään aidosti toiminnan ohjenuorana 
  • hankintojen vaikuttavuuden seuranta, hankintapäätösten läpinäkyvyys ja perustuminen dataan puutteellista (mm. ostolaskut eivät ole vielä kaikissa kunnissa julkisia)  
  • kuntien elinvoimatavoitteet tulisi kytkeä vielä vahvemmin hankintoihin (esim. kunta- ja elinvoimastrategia yhteydessä hankintastrategiaan) 
  • ei tunneta paikallisia tekijöitä, eikä tiedetä mistä lähteä hakemaan tietoa 
  • ei osata ostaa osaamista avoimen datan hallintaan ja tiedolla johtamiseen 
  • hankintalaki ja -prosessi on todella monimutkainen ja sitä muutetaan jatkuvasti -> tiedon ylläpitäminen työlästä 
Julkisten hankintojen elinvoimapolun osa-alueet
Julkisten hankintojen elinvoimapolun osa-alueet
Julkisten hankintojen elinvoimapolku Kanta-Hämeeseen

Tämän pohjalta työstettiin syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana Julkisten hankintojen elinvoimapoluksi nimetty työkalu, joka on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille kunnille tai kaupungeille, ja siellä julkisia hankintoja johtaville henkilöille ja kuntapäättäjille. Työkalun avulla julkisia hankintoja voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti johtamisen, osaamisen ja viestinnän näkökulmasta.  

Tavoitteena on antaa työkalun avulla varmuutta, osaamista ja konkreettisia työkaluja hankintojen johtamiseen ja kehittämiseen. Elinvoimapolusta jokainen voi poimia itselleen tärkeät osa-alueet, edetä itselleen sopivassa aikataulussa ja järjestyksessä. Työkalu on maksuton. 

Työkalua testattiin ennen sen julkaisemista useammissa yhteyksissä ja kehitettiin eteenpäin palautteen pohjalta. Työkalun lanseeraus ja tiedottaminen tapahtui toukokuussa 2023, jolloin sitä nostettiin esiin vahvasti eri yhteyksissä sekä sähköisesti että tapahtumista. Lisäksi siitä viestittiin yhteistyökumppanien ja hankkeessa mukana olevien kuntien toimesta.  

Työkaluun voi tutustua täällä: Elinvoimapolku (julkisethankinnathame.fi)

Työkalu pääsi myös valtakunnalliseen levitykseen ja lisätietoja siitä voi käydä lukemassa esimerkiksi Keino-osaamiskeskuksen sivuilta: Julkisten hankintojen elinvoimapolku | Hankintakeino.fi


#projektijohto #palvelumuotoilu #osaaminen

Karita Toivanen Verkatehtaalla

Yhteistyöllä menestykseen – Hämeenlinnan kokous & kongressipalvelua käynnistämässä

Vajaan kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen Hämeenlinna ilmoittautui jälleen mukaan kilpailuun, jossa jaetaan ”palkintoja” Suomen houkuttelevimmista kokouskaupungeista! Tavoite on selkeä; enemmän yhteistyötä, enemmän matkailutuloa ja elinvoimaa seudulle. Asiakkaille tämä uudelleen virinnyt yhteistyö tarkoittaa lisää henkilökohtaista palvelua ja sitä kautta yritystapahtumien järjestämisen helppoutta kaupunkiin. Kuka voi väittää, etteikö helppous viehättäisi ja joskus myös valintaan vaikuttaisi? Itse en ainakaan.

Varsinaisestihan tässä ei ole mitään uutta tai ihmeellistä, joskus vaan yhteistyön käynnistäminen, rakentaminen ja sitä kautta tavoitteellisen yhteistyön tekeminen voi olla kovin hankalaa. Jollain pitää olla asioiden eteenpäin viemiselle varattua aikaa, vaaditaan resurssia ja resurssointia. Ja aina vaikeuskerrointa lisätään, kun puhutaan rahasta ja siitä saatavilla olevasta hyödystä.

MyHappyHämeen projektipäällikkö -palvelu apuna käynnistämistyössä

Ensimmäisen kerran taisimme sivuta aihetta Verkatehtaan toimitusjohtaja Janne Auvisen jo reilu vuosi sitten. Hän kertoi, että paikalliset kokousmatkailuyrittäjät olivat tavanneet toisiaan ja alkaneet puhua uudenlaisesta yhteistyöstä, jossa yrittäjät laittaisivat ”hynttyitä yhteen”, jotta kaupunkiin saataisiin yritystapahtumiin keskittyvä myynti- ja markkinointipalvelu.

Taho, joka hakisi aktiivisesti kaupunkiin nimenomaan yrityspuolen tapahtumia, ja joka palvelisi asiakkaita ”yhdeltä luukulta”. Siis siten, ettei asiakkaan tarvitse soittaa joka kohteeseen erikseen, vaan yhdellä yhteydenotolla on mahdollisuus saada kaikki tilaisuuteen liittyvät ja sopivat palvelut kokoustiloista, majoitukseen, ruokailuihin ja vaikkapa kuljetuksiin. Yrittäjät laittaisivat toimintaan omia euroja, ja tavoitteena oli, että kaupungilta saataisiin osa rahoitus toimintaan.

Ehdotin Jannelle yhteistyötä. Tiesin, että asiat eivät etene, ellei joku ole niitä työstämässä eteenpäin. Ja tässä kohtaa siihen oiva ratkaisu oli yritykseni MyHappyHäme projektipäällikkö -palvelu. Toimiala, ihmiset ja liiketoimintaympäristö olivat itselleni hyvinkin tuttuja ja aiheen kehittäminen kaupungissa itselleni sydämen asia. Hämeenlinnaan tarvitaan kokous- ja kongressiasiakkaita palveleva toimija. Ja näin alkoi yhteistyö.

Syksy kiivasta kehittämisen aikaa

Työ käynnistyi syyskuussa 2022 ja joulukuussa 2022 tuli olla valmista. Tiivistahtista syksyä ja tekemistä helpotti kehittämistyön roadmap, jonka työstin heti alkuvaiheessa työn eri vaiheita kuvaamaan:

  1. kartoitetaan potentiaalit kumppanit ja muodostetaan toiminnan käynnistämisen ydintyöryhmä
  2. määritellään yhteistyön tärkeimmät tehtävät, tavoitteet ja toimintaperiaatteet
  3. määritellään tarvittavat taloudelliset panostukset ja varmistetaan resurssointi
  4. selkeytetään ja konkretisoidaan liikeidea ja –toimintasuunnitelma
  5. laaditaan suunnitelma pidemmän aikavälin palvelustrategian kehitykselle
  6. tehdään tarvittavat sopimukset ja käynnistetään yhteistyö

Halusin, että käytämme verkoston ja yhteisten pelisääntöjen rakentamiseen työn alkuvaiheessa reilusti aikaa. Uskon, että jos yhteistä strategiaa, visiota, tehtäviä ja päämääriä ei ole tarkasti määritelty, ei yhteistyöllä ole kovin hyviä edellytyksiä pidemmän päälle onnistua. Jokaisella toimijalla on aina myös oma intressi yhteistyölle ja nämä on hyvä sovitella jo alkuvaiheessa yhteen.

Toinen merkittävä tekijä yhteistyön onnistumiselle on mielestäni luottamus ja toisten osapuolien arvostus, kunnioitus sekä keskustelu. Keskustelu on ainoa tie yhteisen näkemyksen ja väärinkäsitysten välttämiseen. Keskustelu voi olla välillä kiivastakin, muttei koskaan toista osapuolta halventavaa tai loukkaavaa. Tämä kirjattiin myös yhteisiin pelisääntöihimme.

Tämän alkuvaiheen, (ehkä jonkun mielestä turhan pitkänkin 😉) keskusteluvaiheen jälkeen pääsimme nopeasti asioissa eteenpäin. Olihan meillä jo muodostunut yhteinen näkemys tulevasta. Tämän jälkeen meidän oli huomattavasti helpompi sopia taloudellisista panostuksista, tärkeimmistä tehtävistä ja toimintaperiaatteista jne. Palvelustrategiatyöllä varmistamme, että tuotamme palveluja, jotka kiinnostavat, ja joita halutaan myös käyttää. Samalla meillä on huomattavasti paremmat edellytykset turvata toiminnan jatkuvuus ja kasvu myös tulevaisuudessa!

Hämeenlinna kokous & kongressin tärkeimmät tehtävät
Kuva: Hämeenlinna kokous & kongressi palvelulle käynnistämisvaiheessa määritellyt tehtävät, tavoitteet ja toimintaperiaatteet.
Yhteistyö käyntiin

13.12.2022 projektiryhmällä oli syksyn viimeinen tapaaminen, jossa yhteistyösopimus päästiin allekirjoittamaan. Ja täysin aikataulussa! Myös Hämeenlinnan kaupunki näytti nyt vihreää valoa projektille, kun toiminnasta, sekä yrittäjien pitkäjänteisestä sitoutumisesta oli selkeät suunnitelmat ja sopimukset olemassa. Yhteistyö kaupungin ja muiden sidosryhmien kanssa näyttää lupaavalta (juttu jatkuu kuvan jälkeen).

Hämeenlinna kokous & kongressi sopimusta allekirjoittamassa osa johtoryhmän jäsenistä; Jouni Haajanen Ammattiopisto Tavastiasta (ylhäällä vas.), Jani Aaltonen Original Sokos Hotel Vaakuna (alhaalla vas.), Janne Auvinen Verkatehtaalta ja Mika Walkamo Vanajanlinnasta.

Tästä se työ kuitenkin vasta alkaa! Alkuvuoden tärkeimpiä tehtäviämme on saada www.hameenlinnakongressi.fi sivustot auki, tehdä virtuaalinen kohde-esite, suunnitella kevään myyntikampanja, tehdä aktiivista myyntityötä potentiaaleille asiakkaillemme, ottaa käyttöön asiakashallintajärjestelmä, koota asiakasrekisteriä, lanseerata toiminta Kongressimessuilla, jossa Hämeenlinnalla on monen vuoden tauon jälkeen taas oma osasto (myös osaston rakentamisessa muutama suunniteltava ja toteutettava juttu 😉).

Lisäksi tulossa on Verkatehtaalla 14.3. järjestettävä matkailuseminaari, jossa kerromme toiminnastamme lisää sidosryhmille, kumppaneille ja potentiaaleille uusille kumppaneille. Haluamme myös jo heti alkuvaiheessa olla nostamassa yhteistyöllä toimialan kiinnostavuutta, mutta ennen kaikkea olla asiakkaitamme varten!

Mahtavaa tässä on se, että pääsen jatkamaan projektin parissa myös tulevaisuudessa.
Niin hienoa olla kehittämässä Hämeenlinnan tapahtumatoimialaa yhteistyössä muiden toimijoiden ja kumppanikohteidemme kanssa. Tästä tulee loistava juttu!

Ihanaa ja myynnillistä kevättä kaikille <3
Ollaan yhteyksissä!

– Karita –

*Hämeenlinna kokous & kongressi on tammikuussa 2023 aloittanut Hämeenlinnan myynti- ja markkinointipalvelu, joka keskittyy erilaisten yritystapahtumien, kokousten ja kongressien houkuttelemiseen kaupunkiin. Myyntipalvelu lähestyy aktiivisesti b2b kohderyhmän toimijoita valtakunnallisesti ja myöhemmin myös kansainvälisesti, auttaen asiakkaita maksutta kartoittamaan kaupungista tilaisuuksilleen parhaiten sopivat tilat ja muut tarvittavat palvelut, kuten majoitukset, kuljetukset, oheisohjelmat, ravintopalvelut, ostoskohteet jne. 

Visiona on olla houkutteleva tapahtumien Hämeenlinna.
Kasvava, menestyvä, palveleva, kestävästi rakentuva ja tunnettu.  

Lue tiedote aiheesta

Monta rautaa tulessa – ulkoistettu osaaja ja tekijä

Sivutoiminen yrittäjä, projektipäällikkö, ulkoistettu myyntipäällikkö, kehittäjä, sparraaja… Siinä muutamia viimeaikaisista ”työrooleistani”. Ja ihan omasta valinnastani. Koen, että eri työt tasapainottavat toisiaan ja nautin siitä, kun saan organisoida ja toteuttaa itseäni monella eri tasolla.

Minulle useampi työ tarkoittaa myös ihan luontaista tapaa olla. Olen herkästi innostuvaa tyyppiä, ja heittäydyn mielelläni uusiin haasteisiin. Varsinkin sellaisiin, jotka koen vahvasti ”omikseni”. Rakastan ihmisiä ja kohtaamisia, ja tämä tapa toimia sopii hyvin luonteelleni.

Joillekin työntäyteinen ja jatkuvasti muuttuva elämä sopii, toisille taas ei. Kai se riippuu vähän myös siitä, miten pystyy aikatauluttamaan töitään ja paljonko vaatii omalta tulotasoltaan. Itselleni riittää, että pärjään, ja saan tekemästäni työstä sille kuuluvan korvauksen. Annan valtavasti arvoa myös omalle vapaa-ajalleni, vapaudelle valita, sekä omalle että perheeni hyvinvoinnille – näitä ei voi mitenkään mitata rahassa.

Toki tällainen elämäntapa vaatii myös pientä epävarmuuden sietämistä ja hyvää suunnittelua. Itse teen töitä mielestäni aika säännöllisin työajoin, ja koen olevani hyvä organisoimaan asioita. Silloin kun töitä tehdään, niin niitä tehdään tehokkaasti ja vapaa-ajalla ollaan vapaalla. Ja jos minulla ei ole aikaa ottaa uusia projekteja, täytyy olla kykyä ja uskallusta sanoa myös ei. Joskus se voi olla hankalaa, mutta onneksi monia asioista voi neuvotella ja sovittaa.

Myös hyvä suunnittelu helpottaa, tähän hetkeen ei voi koskaan tuudittautua liikaa. Sekin on mahtavaa, kun saa pohtia, mikä minua kiinnostaa ja kenelle voin kulloinkin omalla osaamisellani tuottaa lisäarvoa tai hyötyä. Ja sitten kontaktoida rohkeasti mahdollista uutta asiakasta ja ”työnantajaa”.

Myös asiakas hyötyy 

Uskon intuitioon ja tunteeseen, usein asiat johtavat toiseen, kun vaan muistaa olla rehellinen sekä itselleen, että mahdolliselle uudelle yhteistyökumppanilleen, asiakkaalleen. Omassa toiminnassani se tarkoittaa sitä, että lupaan vain sen, mitä tiedän, että pystyn varmuudella toteuttamaan, myyn palveluita, jotka tunnen ja osaan, ja joiden takana voi 100 prosenttisesti seistä. Yleensä asiakkaani ja uudet projektini löytyvät nimenomaan täältä Hämeestä. Täällä tunnen ihmiset ja omaan laajat verkostot. Puskaradio toimii 🙂

Asiakkaalleni ulkoistetun osaajan ”palkkaaminen” taas tarjoaa hienon mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa juuri siinä hetkessä ja niiltä osin kuin tarve on. Varsinkin nyt asia korostuu, kun korona-aika muistuttaa olemassaolostaan ja eletään muutoinkin hyvin epävakaata aikaa. Tulen juuri silloin avuksi, kun tarve on. Usein asiakkaani ovat minulle myös tuttuja jostain entuudestaan, joten yhteistyö on vaivatonta aloittaa, kun luottamus on jo olemassa. Olen mahdollistamassa asioita.

Tästä esimerkkinä vaikkapa tämän kevään projektini Kuninkuusravien tai Hämeenlinnan Uuden Kesäteatterin kanssa. Heillä oli tarve ulkoistetulle osaajalle, ja minulla taas aikaa ja osaamista auttaa. Ihan mahtavia juttuja tapahtuu täällä Hämeessä, joissa on todellakin ilo olla mukana!

Ulkoistetun työntekijän hienous piileekin juuri siinä, että se tuo joustavuutta esimerkiksi matkailualalla vallitseviin kausivaihteluihin, luo mahdollisuuden nopeaan reagointiin, kun tarve niin vaatii, tuo säästöjä, kun maksetaan vaan tarpeesta ja tehdyistä työtunneista, helppoutta, luotettavuutta ja osaamista juuri siihen hetkeen, kun tarve on. Ja aina, jos ei ole palveluun tyytyväinen, on mahdollisuus sanoa kiitos, mutta ei kiitos. Tämä on myös itselleni hieno haaste – luoda onnistuneita asiakassuhteita ja -kokemuksia!  

Iloista Vappua ja työnjuhlaa – tehdään töitä mistä innostutaan!

-Karita-

Hämeen ”sisäänheittäjä” Matka 2019 -messuilla.

Mitä sinulle kuuluu?

Tätä kysymystä olen pyrkinyt menneenä vuonna entistä aktiivisemmin kysymään ystäviltäni, tuttaviltani, kollegoiltani ja asiakkailtani. Ja myös aidosti kuuntelemaan vastausta. Enkä sen takia, että näin pitäisi kohteliaisuudesta tehdä, vaan siksi, että se oikeasti minua kiinnostaa. Tuntuu, että moni on viime aikoina paininut oman jaksamisensa kanssa. Töissä on kiire, tai töitä ei ole, korona ei tunnu helpottavan otettaan tai helpottaa, ja sitten taas lyö märällä rätillä päin naamaa, jatkuva epävarmuus ja muutokset rassaa…

Ja täytyy kyllä tunnustaa, että myös minulla, yleensä asioihin hyvin realistisesti ja positiivisesti suhtautuvalla henkilöllä on turnausväsymystä tämän ison K:n kanssa elämisestä. Tai ei ehkä niinkään turnausväsymystä sen kanssa elämisestä, vaan surua, huolta ja ihmetystä siitä kahtiajakautumisesta ja vastakkainasettelusta, jonka se on saanut meissä ihmisissä aikaan. Valtavasti vihaa, syytöksiä ja mielipahaa. Ja usein ihan turhaan. Toki minullakin on asiasta mielipide; otan rokotteet ja opettelen elämään taudin kanssa, niin kuin mielestäni meidän kaikkien pitäisi, jotta tämä yhteiskunta ei halvaantuisi. Se siitä.

Valinnat ratkaisevat

Hyvinvointi on vaikea asia. Itselleni se tarkoittaa sitä, että teen asioita ja valintoja, joista minulle tulee hyvä mieli. Tietoisesti. Urheilen sopivasti, liikun luonnossa, syön hyvin, vietän aikaa perheeni kanssa, näen ystäviäni, touhuan eläimien kanssa, nukun riittävästi, pyrin tekemään töitä, jotka koen merkitykselliseksi. Aika yksinkertaisia juttuja, mutta liian usein omista hyvinvointiteoista tinkii, jos aika on kortilla – pienet lapset, heidän harrastuksensa, työt ja mitä näitä selityksiä nyt onkaan…Itse en näistä tingi, koska muuten minusta tulee huonompi versio itsestäni, ja se taas ei ole kenenkään etu… Itsekästäkö? No ei todellakaan!

Toisinaan joku kysyy minulta, miten ehdin ja jaksan tehdä tämän kaiken. No aika helposti. Suunnittelen, aikataulutan ja näen vaivaa, jotta itselleni ja sitä kautta myös perheelleni hyvää tekevät asiat mahtuvat jokapäiväiseen elämääni. Olen aina ollut mielestäni myös aika hyvä organisoimaan. Myös työnantajallani palkkatyössäni on iso rooli jokapäiväisen hyvinvoinnin edistämisessä. Minulla on ”lupa” jaksottaa ja tauottaa omaa työtäni, hoitaa palavereita kävellen, käydä liikkumassa kesken työpäivän – pääasia, että asiat hoituvat ja työt tulevat tehdyksi. Pieniä asioita, suuria vaikutuksia. Ja myös osittainen yrittäjyys tietysti mahdollistaa paljon asioita.

Valitettavasti näin ei taida olla ihan kaikilla, vaikka voisi kuvitella, että jo tänä päivänä olisi ymmärretty, että me ihmiset olemme työnantajan tärkein, ellei ainoa voimavara. Miksi työntekijöiden hyvinvointiin ei kuitenkaan kaikkialla edelleenkään resurssoida? Puheissa kyllä, muttei käytännössä. Kun työntekijä voi hyvin, yleensä yrityskin voi hyvin. Ne yritykset, jotka ovat tämän ymmärtäneet, saavat myös parhaat työntekijät ja olemassa olevat osaajat pysyvät. Eikä työhyvinvointiin panostaminen aina tarkoita isoja rahallisia satsauksia, se voi myös tarkoittaa pieniä vapauksia ja annettuja mahdollisuuksia. Luottamusta. Aitoa halua ja tahtoa. Hyvää ilmapiiriä ja iloisia ihmisiä.

Liikkuva menestyy paremmin?  

Mitä sinulle kuuluu, miten teillä jaksellaan – on kysymys, jota olen viime aikoina päässyt usein myös työni puolesta kysymään yhteistyöprojektissa Liikkuva Suomi hyvinvointivalmennuksen parissa. Ihan mahtava palvelu, jota on ollut ilo sparrailla eteenpäin ja tarjota asiakkaille. Tässä hyvinvointivalmennuksessa alan parhaat asiantuntijat auttavat rakentamaan yritykselle hyvinvointikulttuuria, jossa tasapainoisempi elämä johtaa parempaan suorituskykyyn arjen tekojen kautta. Eikä se tarkoita pelkästään liikettä, vaan myös lepoa, palautumista, mielen hyvinvointia ja hyvää ravintoa. Tasapainoisempaa elämää itselle sopivalla tasolla. Asioita, jotka ovat itselleni kovin rakkaita ja tärkeitä.

Olen aina ajatellut, että kun pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta, jaksaa joka suhteessa paremmin. Olla parempi äiti, vaimo, työntekijä… tai näin se ainakin minulla toimii. Ja vastuu siitä on loppupeleissä vain minulla, eikä kenelläkään muulla. Kun asiat rassaa, pitää nähdä entistä enemmän vaivaa. Itselläni se tarkoittaa usein liikettä, koska liike on lääke. Se auttaa jaksamaan arjessa, nostaa mielialaa, edistää terveyttä, helpottaa stressiä ja luo kaikkinensa vahvemman ja paremman olon. Lisää onnellisuutta. Yhdessä ja yksin.

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille – muistetaan kysyä ja kuunnella – mitä sinulle kuuluu?

-Karita-

Mitä mä oikein osaan, vai osaanko mitään?

Taas mä tein sen, omaa mukavuutta uhmaten. Hyppäsin suoraan syvään päähän…
Saman tein vajaat kolme vuotta sitten ja hengissä selvisin. Ja vieläpä oikein hyvin tuloksin.
Tällä kertaa hyppy vaan ei ollut niin iso, työnantaja pysyi samana, vaikka asiat ja teemat muuttuivat. Aloitin siis uuden projektin, aiheen parissa, joka on itselleni vielä melko vieras. Ja aina kun työkuviot muuttuu, tulee myös arvioitua omaa osaamistaan hieman kriittisemmin. Mitä mä oikein osaan, vai osaanko mitään? Olenko riittävän hyvä?

Mikä saa minut sitten aika ajoin hyppäämään asioiden pariin, josta en tiedä entuudestaan oikein mitään, ja jossa osaamiseni joutuu suurennuslasin alle?

No en kyllä yhtään osaa sanoa! Ehkäpä pieni masokisti sisälläni kannustaa uhmaamaa kaikkea tuttua ja turvallista, hyppäämään aika ajoin pois omalta mukavuusalueelta. Oppiakseni taas jotain uutta, haastaakseni itseäni ja ymmärtääkseni asioista taas vähän enemmän. Tai sitten vaan luotan tyhmän rohkeasti kykyihini ottaa asioista selvää… selviytyä ja innostua onnistumisista. Aina ne asiat kuitenkin liittyvät johonkin mikä itseäni kiinnostaa, muuten tulee liian raskasta.

Ja täytyy kyllä myöntää, ettei se aina niin hyvältä ajatukselta heti hypyn jälkeen tunnu.
Olla itselle täysin vieraalla maaperällä, jossa paljon kirittävää ja opittavaa. Olla asiantuntijana ja kehittäjänä roolissa, jossa et tunne olevasi ollenkaan vakaalla pohjalla. Yleensä se kyllä ajan kanssa palkitsee – huomaat ymmärtäväsi asioita ja pystyt tuomaan omalla persoonallasi ja osaamisellasi myös jotain uutta yhteiseen tekemiseen. Selviät sittenkin ihan voittajana! Tänä päivänä työelämä myös taitaa olla tällaista, jatkuvaa muutosta ja uuden oppimista.

Kasvumatkalla asiatuntijan, kehittäjän ja luovan ongelmanratkaisijan rooliin

Kolme vuotta sitten sain mahdollisuuden hypätä täysin uuteen; kehittyä viestijänä ja tehdä samalla tunnetuksi hämäläistä ruokaa ja ruuantuottajia Kasvua Hämeessä -teemaohjelman alla. Paljon ehdittiin ja monessa onnistuttiin. Syntyi Taste of Häme -brändi, Avoimet maatilat tapahtumasta kehittyi yksi Hämeen vetovoimaisimmista kesätapahtumista, vaikuttaja- ja kuluttajatyö oli aktiivista, viestintä mittareiden mukaan kiinnostavaa ja onnistunutta. Ja mikä parasta; saatiin hankkeen avulla aikaan konkreettisia asioita. Nyt voin sanoa kehittyneeni myös aimo harppauksen viestinnän asiantuntijana ja kehittäjänä. Ja mikä parasta, työ jatkuu, vaikka hanke päättyy.

Seuraavaksi hyppäänkin sitten julkisten hankintojen ja niiden elinvoimavaikutusten ihmeelliseen maailmaan projektipäällikön tehtävissä. Aiheen pariin, joka on itselleni vielä melko vieras. Taas siis omalle epämukavuusalueelle. Hups!

Aihe kyllä vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja onhan siinä sanat #elinvoima ja #häme, jotka eivät ikinä voi johtaa muuhun kuin hyvään lopputuloksekseen 😉.  Reilu vuosi tiedon etsimistä, yhdistelyä, ymmärrystä, kiteytystä, ideointia, konkretisointia sekä konseptointia, ja ollaan taas asian ytimessä.  

Uskon, että tässä työssä pääsen hyödyntämään myös omaa muotoiluosaamistani, ilman ennakkokäsitystä lopputuloksesta. Se kutkuttaa! Varmasti vahvuuksiani ovat myös hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, taito kiteyttää asioita ja viestiä ymmärrettävästi, kokonaisuuksien hahmottaminen sekä valmiit verkostoni Hämeessä. Eli tulta päin vaan – hyvä siitä tulee, vaikka välillä kauhistuttaa!

Tässä kohtaa täytyy kyllä antaa sata pistettä myös omalle esimiehelleni Päivi Rönnille MTK Hämeestä, joka aina jaksaa uskoa ja kannustaa, antaa tilaa (ja aikaa!) kehittymiselle ja kasvulle. Mahdollistaa. On hän kyllä rohkea – kiitos kun luotat <3.

Ja jotta asiat pysyisivät balanssissa, kulkee oma yritystoimintani tässä rinnalla. Sen suhteen olen saanut tehdä asioita, jotka varmasti tunnen ja osaan; myyntiä ja markkinointia. MyHappyHämeen ensimmäinen vuosi on mennyt uskomattoman hienosti. Pieniä töitä olen ehtinyt tässä palkkatyöni rinnalla tehdä koko vuoden, ja tänä syksynä asialle saatiin raivattua kalenterista taas hieman lisää tilaa, kun siirryin nelipäiväiseen työviikkoon palkkatyössäni MTK Hämeellä. Eihän se vielä paljon ole, mutta hiljaa hyvää tulee. Tässäkin.

Kivaa syksyä kaikille, luotetaan omaan osaamiseemme!

-Karita-

Viimeiset vuodet hämäläisen maaseudun ja ruuantuotannon parissa ovat olleet kyllä todella mielenkiintoiset ja opettavaiset.

Pari sanaa asiakaskokemuksesta

Kaikkien aikojen kotimaan matkailukesä alkaa olla takanapäin. Mitä jäin päällimmäisenä omilta reissuilta mieleen? Upeat kelit, lämmin järvivesi, kauniit maisemat, ystävälliset ihmiset ja valtava määrä mielenkiintoisia käyntikohteita…Mitä muuta? Siivoamattomat pöydät, jonotus, tyytymättömät asiakkaat, henkilökunnan ahdinko, kiireen tuntu… Useimmat yrittivät varmasti parhaansa, mutta kuten vanha sanonta kuuluu ”tyhjästä on vaikea nyhjäistä”. Ammattitaitoiset tekijät olivat hävinneet koronavuoden aikana kuin tuhka tuuleen. Ja valitettavasti se myös monen kohteen toiminnassa näkyi.

Myyvä markkinointikampanja ja mielenkiintoiset lupaukset (tai maailmanlaajuinen pandemia…) saavat asiakkaat liikkeelle ja ostamaan. Ostaako asiakas sitten uudelleen, jos mikään ei oikein toteudu tai vastaa annettua lupausta? Suositteleeko hän palvelua tuttavilleen? Tuskinpa. Pitkäjänteinen kasvu ja menestyminen löytyy aina hyvästä asiakaskokemuksesta. Huonon kokemuksen jälkeen on vaikea myydä enää uudelleen.

Vaikea yhtälö, varsinkin kun matkailu- ja palvelualan yrittäjät ovat viimeiset pari vuotta pyrkineet lähinnä selviytymään… Voidaanko tässä kohtaa enää vaatia hyvää asiakaskokemusta? Mielestäni kyllä.

Mitä asiakaskokemuksella sitten tarkoitetaan tai miten sitä voidaan kehittää?

Asiakaskokemus = asiakaspalvelutilanne? Noup.

Usein asiakaskokemus rinnastetaan pelkkään asiakaspalvelutilanteeseen. Tätä se ei kuitenkaan ole, vaan paljon myös muuta ennen ja jälkeen itse kohtaamisen. Asiakaskokemus rakentuu ennen ostamista, ostamisen aikana ja ostamisen jälkeen erilaisten kosketuspisteiden kautta. Kosketuspisteitä voivat esimerkiksi olla yrityksen brändi, tuote, asiakaspalvelu, markkinointiviestintä, myyntihenkilöstö, verkkosivut jne… Nämä kosketuspisteet muodostavat sitten kokonaisuuden, jota kutsutaan asiakaskokemukseksi.

Asiakaskokemus on noussut viime vuosina voimakkaasti sekä yritysten että julkisten organisaatioiden strategiseen sanastoon, muuallakin kuin palvelusektorilla (loistavaa!). Asiakaskokemus tuo konkretiaa asiakaslähtöisyyteen, se on tapa toteuttaa asiakaslähtöisyyttä käytännössä. Voisi kai sanoa, että asiakasymmärrys auttaa sisäistämään kilpailuedut ja asiakaslupauksen, asiakaskokemus taas todentaa toimivatko ne.

Hyvä asiakaskokemus vaatii palvelun tuottajalta myös tietynlaista mindsettiä eli ajattelutapaa, miten asioita tehdään ja toteutetaan läpi organisaation, jotta asiakaskokemus todentuisi sellaisena kuin on toivottu. Ja aina se lähtee yrityksen johdosta. Asiakaskokemusta ei voi päälle liimata tai sitä ei voida muilta matkia, vaan se on parhaimmillaan aitoa vuorovaikutusta, jota voi kokea kaikilla aisteilla.

Jokaisen asiansa osaavan yritysjohtajan tulisi mielestäni ymmärtää, mikä merkitys yksittäiselläkin asiakaskohtaamisella on asiakaskokemukseen, ja miten se vaikuttaa isompaan kuvaan, yrityksen menestymiseen. Hyvää asiakaskokemusta ei synnytetä ilman osaavaa johtoa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Tämä vaatii aina toimenpiteitä, joustavuutta, oikeanlaista johtamista ja tekijöiden arvostamista. Voisiko tässä olla avain myös alan arvostuksen kohentamiseen.

Omassa toiminnassani hyvään asiakaskokemukseen pyrkiminen tarkoittaa sitä, että lupaan vain sen, mitä tiedän, että pystyn varmuudella toteuttamaan, myyn palveluita, jotka tunnen ja osaan, joista saan mielestäni niille kuuluvan korvauksen (taloudellisesti kannattavaa) ja joiden takana voi 100 prosenttisesti seistä. Hyvän asiakaskokemuksen tuottaminen ei aina siis välttämättä tarkoita asiakkaan miellyttämistä, vaan parhaiden ratkaisujen tarjoamista liiketaloudelliset ja kilpailulliset realiteetit huomioiden.

Mielestäni tärkeää on myös pyrkiä ennakoimaan asiakkaitteni tarpeita, oppimaan niistä ja reagoimaan niihin luomalla ylivertaisia ja oikea-aikaisia asiakaskokemuksia. Kokemuksia, jotka saa heidät käyttämään palveluitani uudestaan tai suosittelemaan myös muille. Tämä tarkoittaa itselleni taas parempaa menestystä, oppimista, innostumista onnistumisista ja mikä tärkeintä, tyytyväisiä asiakkaita.  

Miten teillä kehitetään tai johdetaan asiakaskokemusta?  

Jotta yleisistä asiakaskokemuksen piirteistä päästäisiin konkreettiselle tasolle, tulee ymmärtää, mikä juuri teidän asiakkaillenne on merkityksellistä ja tärkeää, mikä on asiakkaanne kokema arvo? Miten palvelunne tai osaamisenne auttaa heitä saavuttamaan tavoitteensa, menestymään tai viihtymään? Se, koetaanko asiakaskokemus hyväksi tai huonoksi, riippuu odotuksista. Minkälaisen mielikuvan tai lupauksen annatte esimerkiksi markkinointiviestinnässänne ja vastaako se sitten ollenkaan todellisuutta. Jos asiakkaan odotukset tuotteelle tai palvelullenne ovat todellisuuteen nähden liian korkealla, on niihin vaikea yltää, ja asiakas on helposti tyytymätön. Jos odotukset taas ylitetään, niin asiakas on kerrassaan onnellinen!

Hyvä asiakaskokemus vaatii siis ainakin sen, että tiedätte, kenelle asiakaskokemusta suunnittelette ja minkälaista arvoa heille haluatte tuottaa. Lisäksi teidän tulisi määritellä omat kilpailuvalttinne ja arvolupauksenne. Olla rehellinen. Miksi asiakas haluaisi ostaa juuri teiltä? Asiakaskokemuksen päivittäisessä johtamisessa ja kehittämisessä teitä voi auttaa esimerkiksi asiakaspolkukartoituksen tekeminen ja -vaiheistaminen, palvelumuotoilu-ajattelu, joka korostaa nimenomaan käyttäjälähtöistä ja osallistavaa suunnittelua, sekä erilaiset analyysit ja mittaamisen menetelmät. Tärkeintä on löytää itselleen sopivat työkalut ja kyetä käyttämään niitä sopivassa suhteessa ja oikeissa paikoissa. Asiakaskokemuksen kehittämisen tavoite määrittää aina työkalun, sen tarkoituksena ei ole ylityöllistää.

Miksi asiakaskokemukseen ei sitten resurssoida, vaikka se näkyy yrityksien strategioissa? Vaikea sanoa, mutta ehkäpä sitä ei vielä täysin ymmärretä tai mahdollisuuksia nähdä. Kannattaa lähteä vaikkapa siitä, että pyrkii näkemään sen mahdollisuutena, johon kannattaa panostaa, eikä kulueränä. Ja etsiä yrityksestä henkilön, joka innostuu päivästä toiseen asiakkaista ja asiakaskokemuksen johtamisesta. Antaa valtaa ja vastuuta, sekä tarvittaessa ostaa osaamista yrityksen ulkopuolelta. Jo pienelläkin pääsee liikkeelle. Voitte aloittaa vaikkapa harjoituksesta, jossa määrittelette oman asiakaspolkunne ja tunnistatte asiakaspolun varrelta viisi keskeisintä kosketuspistettä, joissa teidän on ehdottomasti onnistuttava.

Iloisia hetkiä asiakaskokemuksen kehittämisen parissa <3

Karita

p.s Yläkuva on Lopen Räyskälässä sijaitsevasta Kahvila Perunakuopasta, joka on kyläyhdistyksen talkoilla pitämä kesäkahvila. Aivan ihana kesäkohde, maukkaat lähiruokaherkut ja loistava palvelu. Suosittelen piipahtamaan!

p.p.s Laita viestiä ja mietitään yhdessä, miten voisimme kehittää juuri teidän asiakaskokemusta. Olen se henkilö, joka innostuu päivästä toiseen asiakkaista ja asiakaskokemuksen kehittämisestä sekä johtamisesta 🙂

Yhteystiedot

Tutustu palveluihini täällä

#asiakaskokemus #palvelumuotoilu

Muista ajatella aina isosti - Think Big!

Intohimona myynti – Think Big!

Minua on aina kiehtonut vuorovaikutus ja asiakaspalvelu, tosin myynnin pariin eksyin vähän vahingossa, eikä se missään nimessä ole ollut itsestään selvä uravalinta. Ehkä osuutta ”lajivalintaan” on ollut luontaisella uteliaisuudellani elämää ja ihmisiä kohtaan, sosiaalisuudellani ja vahvalla kilpailuvietilläni, tiedä häntä, mutta aina myynti on tuntunut itselleni kovin luontaiselta.

Nuorena työskentelin ravintoloissa ja hotelleissa, välillä soppakauhan varressa, toisinaan tarjoilijana ja myöhemmässä vaiheessa vastaanottovirkailijana. Näin jälkikäteen ajateltuna, aika usein tekemisiini on kuitenkin liittynyt jollain tavalla myynti. Aina olen ollut myös hyvin tekevä tyyppi, pyrkinyt tekemään parhaani, kehittymään työssäni, ja se on huomattu, asiat ovat johtaneet toiseen ja valmistaneet samalla tulevaan matkailun myyntityön parissa.

Myynti on tuntunut Karitalle aina luontaiselta tavalta toimia
Monialainen kokemus eduksi matkailupalveluiden myynnissä

Alun perin suurtalouspuolta opiskellessani, en todellakaan arvannut, että jossain vaiheessa päätyisin palveluliiketoiminnan ja matkailun myyntityön pariin. No toisaalta, en ole myöskään tehnyt päivääkään suurtalousesimiehen töitä. Tuosta ajasta sain kuitenkin valtavasti oppia tulevaa varten. Minun ei ole ollut koskaan vaikeaa hahmottaa, mitä ruokaa voin ehdottaa esimerkiksi laktovegetaristille tai 100 hengen ryhmälle, jolla on hyvin tiukka aikataulu…

Tärkeimmät oppini tinkimättömästä asiakaspalvelusta ja laadun tarkkailusta sain taas alle parikymppisenä työskennellessäni hämeenlinnalaisessa pitopalveluyrityksessä, joka oli tunnettu viimeisen päälle upeista tarjoiluistaan ja erinomaisesta asiakaspalvelustaan. Siellä ei tunnettu kompromisseja tai sinne päin tekemisiä, vaan kaikki tehtiin aina 110 prosenttisesti hyvin. Välillä kunnioitus omistajaa kohtaa sai nuoren tytön ”puntin tutisemaan”, mutta jotain yhteistyöstämme kertoo ehkä se, että olemme edelleen hyviä ystäviä, ja kunnioitus toisen ammattitaitoa kohtaan on vahvaa. Täältä sain myös hyvät eväät sille, että työhön tulee tilanteesta tai asiakkuuden koosta riippumatta suhtautua aina kunnianhimoisesti, etsien asiakkaille yksilöllisesti parhaita ratkaisuja.

Hyvän paineensietokyvyn ja ahkeran työn tekemisen mallin sain taas työskennellessäni kaupungin suosituimmissa yökerhoissa ja yksityisissä hotelleissa. Töitä tehtiin silloin kun niitä oli, niitä tehtiin paljon ja hyvällä fiiliksellä. Tuona aikana opin, miten ystävällisellä sanalla, iloisella tekemisellä ja tarvittaessa jämptilläkin otteella saattoi saada loistavaa asiakaspalvelua ja tulosta myynnin parissa aikaan.

Kokous- ja kongressimatkailun kulta-aikaa

Vuoden veivät eteenpäin ja Hämeenlinnassa investointiin vahvasti kokous- ja kongressimatkailuun. Tuolloin ajattelin, että ala tuntuu kiinnostavalta ja voisi tarjota mahdollisuuksia haastaviin työtehtäviin sekä uusiin uramahdollisuuksiin. Näinpä hakeuduin ja pääsinkin opiskelemaan Restonomiksi Lahden ammattikorkeakouluun, erikoistuen kokous- ja kongressimatkailupalveluiden tuottamiseen ja johtamiseen. Jo opiskeluaikanani päätin, että seuraavaksi haluan päästä tekemään töitä oman kotiseutuni matkailun kehittämisen ja myyntityön parissa. Hyvin sujunut kesätyö johti kymmenen vuoden upeaan työrupeamaan Hämeen Matkailun palveluksessa.

Tuona aikana näin ja koin sen, miten vahvalla ja päämäärätietoisella yhteistyöllä ja brändin rakentamisella voidaan saada valtavasti hyvää ja positiivista kierrettä seudulle aikaan. Kun kaikilla on yhteiset tavoitteet, ne ovat kristallin kirkkaana mielessä ja toimintaan resursoidaan, on myös mahdollisuus saada upeita tuloksia aikaan. Asioista pystyttiin päättämään yhdessä, niitä vietiin eteenpäin yhdessä ja ”kaveria” jeesattiin.  Seudulla oli valtavan hyvä meininki, asioita saatiin aikaan ja meiltä tultiin oppimaan lisää. Myyjänä kaikkein parasta kuitenkin oli, että yritykset kasvoivat, kehittyivät ja menestyivät.

Nuorena ihmisenä koin myös valtavana voimavarana sen, että minuun luotettiin ja pääsin todella kehittämään asioita eteenpäin. Suurin osa toimintamalleista luotiin tyhjästä, tuotteet ja palvelut olivat uusia. Olin kuitenkin jo tuolloin valtavan kiinnostunut löytämään parhaita ratkaisuja asiakkaidemme tarpeisiin, saavuttamaan upeimman kaupan ikinä ja tietysti sitä kautta tyytyväisen asiakkaan. Tämä vaati joskus hullujakin kokeiluja, niistä oppimista, rohkeutta kysyä, ja halua ymmärtää asiakasta.

Tietyllä tavalla olin jo tuolloin asiantuntijatyössä, vaikkakin myyntipäällikön tittelillä. Mielestäni myynnissä tarvitaan todella monipuolista osaamista, kykyä etsiä tietoa ja yhdistellä eri asioita. Koen, että tältä ajalta juontaa juurensa juuri ratkaisu- ja palvelukeskeisyyteni sekä vahva tahtotilani viedä asioita eteenpäin. Nämä ovat mielestäni erinomaisia taitoja myyntityötä tehdessä.

Parhaimpana muistona ja oppina mieleeni on kuitenkin jäänyt jopa ystävyydeksi johtanut mutkaton yhteistyö toimijoiden kanssa. Luottamus. Pääsin myymään monen upean, hämäläisen kohteen palveluita ja toteuttamaan unohtumattomia elämyksiä asiakkaillemme tapahtumatuotannon parissa. Tältä ajalta jäi varmasti itselleni myös vahva kiinnostus omaa kotiseutuani ja sen menestymistä kohtaa. Haluan edelleen, että Häme kasvaa kehittyy ja menestyy, ja olen valmis tekemään töitä myös sen eteen. MyHappyHäme!

Aika Petäys Resortin myyntipäällikkönä antoi hienon kokemuksen tavoitteellisesta myyntityöstä.
Neljä vuotta Petäys Resortin myynti- ja asiakkuuspäällikkönä antoi hienon kokemuksen tavoitteellisesta myynnin ja palveluiden kehittämisestä sekä yksittäisen kohteen markkinoinnista. Kuva: Juha Reinikainen
Katse eteenpäin

Vuodet myynnin parissa, myös yksityisellä sektorilla, kypsyttivät ajatuksen siitä, että jossain vaiheessa olisi mukava kokeilla myös jotain muuta. Ehkäpä työtä ”oikeissa” asiantuntijatehtävissä. Tämä ajatus sai vauhtia Palveluliiketoiminnan YAMK opinnoista Haaga-Heliassa, joissa keskityin niin palvelumuotoiluun, kuin viestintään ja markkinointiinkin. Opintoni kruunasi onnistunut opinnäytetyö -projektini yhdessä hämäläisten matkailuyrittäjien kanssa – Tutustu: Yhteistyöllä menestykseen!

Tuolloin sain myös mahdollisuuden hypätä täysin uudelle toimialalle asiantuntijatehtäviin. Pääsin aloittamaan työt viestinnän ja hämäläisen ruuan parissa. Huomasin olevani asiantuntijatehtävissä, jossa myynti-, matkailu- ja palveluliiketoimintaosaamisestani ei ole ollut ollenkaan haittaa, päinvastoin. Samalla olen saanut valtavan hienon kokemuksen projekti- ja hanketyön maailmasta, joka jatkuu edelleen.

Välillä täysin uuteen hyppääminen auttaa näkemään asioita myös lähelle. Itselleni se tarkoitti oman unelman kirkastumista ja tärkeiden asioiden hahmottamista. Haluan tehdä töitä ihmisten parissa, auttaa omalla osaamisellani muita menestymään, hyödyntää verkostojani, luoda timanttisia asiakaskokemuksia... Ja missä muualla sitä voisin paremmin tehdä, kuin myyntityön parissa! Jatkossa teen sitä vain oman yritykseni kautta.

Ja mihinkäs sitä vanha koira ”karvoistaan” pääsee. Herranjumala mitkä juhlat täällä oli ensimmäisen oman kaupan vahvistuttua 😊. Tätä fiilistä haluan ehdottomasti kokea taas lisää, ja samalla tuottaa myös asiakkailleni iloa onnistumista. Ehkäpä voin tulla tekemään myyntiä myös teille – juhlitaan sitten yhdessä?

Kivaa kevättä, ollaan yhteyksissä, toteutetaan unelmia ja ajatellaan isosti!

Terveisin,
Karita 

Palveluihin voit tutustua täällä.

Haluatko kuulla ajankohtaisia kuulumisiamme – tilaa uutiskirje täältä.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Onnellisuutta kohtaamisista

Tänään oli hyvä työpäivä! Tapasin ihmisiä. Livenä. Kyllä livenä. Miten ihanaa! Pääsin ideoimaan, innovoimaan, suunnittelemaan, keskustelemaan, vaihtamaan ajatuksia. En pelkästään koneen välityksellä vaan ihan OIKEASTI. 

Pitkittynyt koronavirustilanne koettelee uutisoinnin mukaan meidän etätöitä tekevien hyvinvointia. Ahdistuneisuus ja masennus lisääntyy, päivät ovat yhtä harmaata massaa ja sosiaaliset kontaktit uupuu.  Meitä vaivaa etätyöapatia. Mutta onko tilanne oikeasti näin paha?

Riippuu, varmasti keneltä kysyy. Mikä sopii toiselle, niin ei välttämättä sovi toiselle. Tänään se tuli kyllä taas omalta osaltani todistettua. Tavatessani ihmisiä, huomasin kaipaavani ihmisiä. Aitoja kohtaamisia, vuoropuhelua ja yhdessä tekemistä. Niistä saan virtaa, innostun ja koen olevani myös parhaimmillani. Jotenkin sitä on vaan sinnitellyt ja ajatellut, että hyvin mä vedän, kyllä mä jaksan. Ja ihan hyvin mä olen jaksanutkin, mutten voi kyllä sanoa, että olisin ollut parhaimmillani.

Ihminen tarvitsee toista ihmistä innostuakseen

Uskon, että ihminen tarvitsee toista ihmistä innostuakseen, kokeakseen työn imua ja iloa. Tai ainakin näin sosiaalinen yksilö kuin minä. Riippuu toki paljon myös työn luonteesta. Aina välillä sitä on hyvä saada tehdä töitä hetki ihan itsekseen, ilman keskeytyksiä, mutta ei sitä vapaata, satunnaista kahvipöytä keskustelua voita kyllä mikään! Ainakin ideointi ja innovointi on hyvin haastavaa ilman fyysistä läsnäoloa. Sanokoon kuka mitä sanoo.

On etätöissä myös omat hyvät puolensa; oman työpäivän voi rytmittää haluamallaan tavalla, talvella pääsee valoisallakin piipahtamaan ulkona, työmatkaan ei mene aikaa jne. Olen myös hyvä muodostamaan uusia tapoja toimia, vanhojen rutiinien sortuessa alta (kyllä! tykkään rutiineista 😊); Työkaverin kanssa voi sopia viikottaiset Teams -kahvit, palavereita voi hoitaa ulkona kävellen, aamun ”työmatkaliikkuminen” koiran kanssa ulkoillen… Ja ehkä joskus on ihan hyvä myös ravistella vanhaa ja opittua, tehdä asiat vähän eri tavalla. Eikös sitä sanota, että tottumus on toinen luonne.

Marraskuinen työpäivä Evon ”etätoimistossa”.

Hyvä ystäväni on myös sanonut, että minulla on hyvä muutosresilienssi. Resilienssi tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. En turhaa stressaa tai hermoile, vaan jatkan päättäväisesti kohti uutta suuntaa. Olen kai lopun kaiken aika optimisten luonne ja ajattelen, että asioilla on tapana järjestyä. Monesti tämä taito helpottaa, varsinkin jos perheessä on kolme alakouluikäistä poikaa, omat, lasten ja puolison harrastukset, vanha talo, mökki, vaihtelevat työt ja mitä näitä nyt onkaan…😉

Taklataan yhdessä etätyöapatia!

Miten sitä etätyöapatiaa voisi sitten taklata? Itse ajattelen, että vaikeassakin tilanteessa olisi hyvä pyrkiä tekemään sellaisia asioita ja valintoja, joista tulee hyvä mieli ja joihin pystyy itse vaikuttamaan. Eikä surkutella sellaista, mikä ei ole itsestä kiinni. Tehdä elämästä päättäväisesti niin hyvää, kuin se juuri sillä hetkellä on mahdollista. Sekä työssä, että vapaalla. Löytää asioita, jotka vahvistavat itseluottamusta, tuovat onnistumisen tunnetta ja sitä kautta onnellisuutta.

Niinpä olen päättänyt vapaa-ajallani tavata entistä usemmin ystäviäni lenkin tai avantouinnin merkeissä, verkostoitua, järjestää lounastreffejä työpäivän lomaan, liikkua luonnossa…ja nyt talvella, aah niin ihanaa, hiihtää! Yksin tai yhdessä. Pääasia, että balanssi elämässä säilyy! Ja on korona tuonut elämääni jotain aivan uutta ja ihanaakin, elämää hevosten ja uuden talliporukan kanssa, mutta tämä on sitten jo ihan toinen tarinansa…

Nyt emme varmuudella tiedä, kuinka kauan tätä erikoista aikaa kestää. Keskitytään siis hyviin asioihin ja tehdään asioita, joista nautitaan! Pyydetään apua, puhutaan ja keskustellaan. Nautitaan elämästä tässä ja nyt <3

-Karita-

p.s Verkostoidutaan! Laittele viestiä ja käydään vaikka kahvilla.

Työpäivä Pajulahdessa ennen koronaa. Ilmekin sen kertoo – ihanaa olla ihmisten kanssa! Kuvassa maistattamassa hämäläisiä tuotteita.

Rakkaat harrastukset jalostuivat elämyksiksi toisille

Hämeenlinnalainen Karita Toivanen tykkää olla ihmisten kanssa tekemisissä. Yksi keino tavata uusia ihmisiä on kutsua heitä mukaan omiin harrastuksiin. Karitalla sellaisia harrastuksia ovat avantouinti, kirpparit ja mökkeily perheen kanssa.

Karita kertoo, ettei ole mikään vannoutunut avantouimari. Hän on kuitenkin harrastanut avantouintia jo pari vuotta, ja pitää pitää siitä juuri sen sosiaalisuuden vuoksi.

”Itseasiassa harrastus alkoikin muutama vuosi sitten siitä, että samalla tuli nähtyä ystäviä ja vaihdettua kuulumisia. Ja kyllähän siitä tulee aivan mielettömän hyvä olo! Saan mukaani aina välilä houkuteltua ystäviäni, jotka ovat tuota harrastusta halunneet kokeilla. Itselläni tämä uintiharrastus jatkuu läpi vuoden ja nyt huhtikuussa vesi tuntuu jo lähes mukavalta! Käyn avannossa mieluiten ilman saunaa ja mieluisin paikka harrastukselle on Hämeenlinnassa Ahvenisto.”

Karita on opastanut avantouinnin saloihin nuoria Amerikasta, Australiasta ja Unkarista. Avantouinti sopii kaikille perusterveille ihmisille, jotka uskaltavat heittäytyä ja nauttivat itsensä voittamisesta.

Ahvenistonjärvi, Hämeenlinna.

Kierrättäminen on Karitalle rakas harrastus, ja varsinkin kun lapset olivat pieniä hän kierteli hämeenlinnalaisilla kirppiksillä ahkerasti, ostajana ja myyjänä. Karitasta on aivan mielettömän hienoa tehdä kirppislöytöjä. Toisen roska on todellakin toisen aarre.

”Aina päämäärä ei ole kuitenkaan ostaa mitään, vaan kierrellä ja katsella mitä kaikkea siellä on myynnissä ja tavata tuttuja. Hämeenlinnassa tähän on loistavat mahdollisuudet, onhan täällä aivan huikea määrä erilaisia kirpputoreja.”

”Meidän perheeseen muutti tammikuussa vaihto-oppilas australiasta ja hänellä oli mukanaan lähinnä t-paita ja sandaalit… Vaikka talvi ei kylmä ollutkaan, niin ostoksillehan sitä oli ensimmäisenä päivänä lähdettävä. Suuntasimme kirpputoreille, ja tunnissa kaikki tarvittava oli löydetty, noin viidentoista euron budetilla! Vitsit miten kivaa meillä oli! Hänestä tuli vannoutunut kirppurotorien ystävä. Silloin ajattelin, että tämän voisi tehdä toistekin. Ja sitä paitsi kirpputoreja on vähän vaikea kiertää ilman omaa autoa.”

Vaihto-oppilaamme Hannah, Karita ja Ezter unkarista tutustumassa paikalliseen jääkiekkokulttuuriin.

Karita viettää usein aikaa mökillä yhdessä koko perheen kanssa. Mökki on perheelle todella rakas, ja sinne he kutsuvat mielellään vieraita nauttimaan upeasta luonnosta.

”Olemme koko porukka sen verran sosiaalista väkeä, että on aina mukava tavata ja tutustua uusiin ihmisiin, oppia heidän kulttuureistaan ja näyttää mitä kaikkea meillä täällä on. Olisi hienoa, jos voisimme tarjota tämän mökkikokemuksen myös ulkomaalaisille vieraille. Mökkimme ei todellakaan ole mikään luksus, vaan tarjoamme siellä ihan tavallisia, suomalaisia asioita, mutta uskon, että tämä on juuri sitä, mitkä antaa matkailijoille parhaan elämyksen.”

Mökillä Liesjärvellä, Tammela.

Näistä kolmesta harrastuksestaan Karita on tehnyt tuotteet Hämeenlinna Experience -sivulle. Kuka tahansa voi kokea näitä asioita yhdessä Karitan kanssa, kun varaa häneltä aktiviteetin Hämeenlinna Experience -sivulta.

”Haluan myös monipuolistaa Hämeenlinnan matkailumahdollisuuksia. Meillä on vaikka mitä mistä kertoa ja olla ylpeitä! Jos on itse kiinnostunut tekemään asioita toisten kanssa, niiden järjestämisestä ei kannata tehdä liian vaikeata tai monimutkaista. Olen ylpeä kotiseudustani ja haluan kertoa siitä myös muille!” Karita pohtii.

Varaa tästä elämys Karitan kanssa.

Tämän artikkelin alkuperäinen julkaisu löytyy Kulttuurikiikari.fi -sivuilta.
Kirjoittaja: Susanna Mattila